POPPERdesign- Anun Popper

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Levoton sielu

Jäähilemetsä

Jäikö joku homma kesken
Onnellinen perhe
Olin harvinaisesti lauantain töissä. Jokavuotiset mahtavat avoimet ovet taas takana, eilisen illan leijuin pilvissä ihanista ihmisten kohtaamisista ja keskusteluista. Niin ennakkoluulottomasti minut kohdattiin, kyseltiin töistäni, ideoistani, inspiraatioista.
Tänään olen sitten erakkona miettinyt että mistä löytyy se hetken rako, milloin ei tarvitse sanoa kenellekkään yhtään mitään. Se kyllä tulee, tammikuussa, siihen saakka: Tervetuloa kohtaamiset!

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Elämän ainutlaatuisuus

Oikea hetki, oikea valo

Joskus on ehkä kypsä

Saat vain sen minkä jaksat kantaa
Jotenkin eilinen herkisti minut ajattelemaan jokaisen elämän ainutkertaisuutta. Miten me täällä poukkoillaan vain hetki ja sitten tulee toisten vuoro. Silloin tällöin päähän nousee ajatus "mikä kaiken tämän tarkoitus on".
Kehittyy ja oppii asioita, säätää ja vääntää työtään ja luovuuttaan. Kasvattaa lapsia, kasvattaa itseäänkin kehittyneemmäksi (ei voi sanoa että valmiiksi ja aikuiseksi en ihan halua suostua, vain vähän).
Elämässä on saanut paljon ja myös menettänyt, mikä laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Opettaa oikeanlaista nöyryyttä, myös periksiantamattomuutta ja hyvänlaista suhtautumista asioihin. Menetys on taas lähtestymässä, ja tajusin että olen jo valmiiksi mennyt "kyykkyyn", tiedän mitä tulema pitää, sitä suojaa itseään, suhteuttaa asian heti oikeisiin uomiin ja kohtaa sen rauhallisena. Tässä se elämän oppi taitaa olla. Itku tulee sitten aikanaan.

lauantai 25. lokakuuta 2014

Taas se tulee...8.11. avoimet ovet



Meidän ihanalla Kivääritehtaalla Jyväskylässä on taas perinteiset avoimet ovet 8.11.14 kello 10-16 yhteistyössä Taitokeskuksen kanssa.

A-rapun puolella ollaan me taiteilijat ja tekijät paikalla esittelemässä töitämme, tekemistämme ja tietysti ostoksia voi tehdä. Minullakin poistolaatikko taas pursuaa tuotteita hintaluokissa 3€, 10€, 20€... ja upouusia seinävaatteita valmistuu varmasti. Glögiä ja pikkusyömisiä tarjolla.

Taitokeskuksen puolella G-rapussa on Verstasmyyjäiset, eli taitavia tekijöitä  tuotteitaan myymässä. Parkkipaikalla pihassa on peräkärrykirppis.

Mikä on parempi tapa viettää lauantai päivää! Tervetuloa!

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Kyllä nainen on kaunis



Niin näytät
Leea

Iiris
Elisa
Kuka sanoo, mikä koko on oikea? Minkä mallinen on sopiva? Mikä rumaa, mikä kaunista?
Kaikki ovat ihania, kauniita, juuri sopivia. Naiset!

Kun luottaa itseensä, kuuntelee omaa sisäistä ääntään, pitää mielessään ajatuksen, että jokaisella on oikeus omaan omimpaan.
Kenelläkään ei ole oikeutta arvostella toista. Ja varsinkin se, joka arvostelee pelkästä ulkonäöstä, on omat systeemit kyllä hyvin sekaisin.
Eli rohkeasti omaa tyyliä etsimään, tekemään hassuja virhearvointeja tai vaikka muuttaa tyyliä kerran viikossa. Jo pienillä asioilla saa ihanaa piristystä arkeen.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Satoa syksyllä

Ruusukaali

Satoa tulee

Maukkaita rypäleitä

Chiliä ja paprikaa

Basilikaakin syötiin että kyllästyi

Tässä punasaviruukut ennen saneerauslaastia
 Outo upea vivahteikas kesä takana, on se jo syksy vaikka mittari muuta sanookin. Pakastin pursuaa sieniä ja marjoja ja minkäkin hurahdin tähän smooothie-maailmaan. Joka aamu pitää saada vähän erimakuinen versio, mutta mikäs tässä on laitella, kun on pakastin täynnä raaka-aineita.

Ensimmäisen kesän kasvihuone kokemus on ollut upea. Pari kuukautta olemme syöneet omaa kurkkua, tomaatit alkoivat pari viikoa sitten kypsyä. Chiliä, paprikaa, jopa noita rypäleitä ollaan maisteltu ja ihasteltu. Neljästä tertusta ei ihan vielä viinitilalliseksi voi ryhtyä, mutta katsellaan ensivuonna, jos hyvin talvehtii.

Vinkkinä annan idean, millä saa kaikki mitäsunsattuu-ruukut yhtenäistettyä. Oli materiaali sitten muovia,punasavea,lasitettua keramiikkaa. Puhdista pinnat ja sivele piimän paksuinen kerros saneerauslaastia ruukkujen pintaan pariin kolmeen kertaan huonolla pensselillä. Pinnasta tulee tuollainen kivan betoninen ja tarttuu kaikkiin pintoihin ja hienosti kestää ulkokäytössä.
LOVE the green

torstai 21. elokuuta 2014

Pelkkää ääriviivaa




Suuren ponnistuksen ja työrupeaman jälkeen takki on niin tyhjä ja väsymys suuri, ettei jaksa olla edes tyytyväinen omiin tekemisiinsä.

Tulee ajatus, että mitä se minäkin tuuttaan lisää tavaraa tänne maailmaan, mikä nyt jo hukkuu sen paljouteen? Tekisin jotain "Hyödyllistä", vaikka siivoushommaa...

No, onneksi vielä se seuraava ajatus on että teen käsin, mahdollisimman vähän luonnonvaroja tuhlaten, sillä ajatuksella ja ideologialla tuotteita, että jokainen tekee harkittuja ostoksia, mietittyjä päätöksiä ja hankkii laadukkaita tuotteita, joilla on pitkä elämän kaari, vaikka hinta onkin kalliimpi (eli ostaa kalliimpaa, mutta vähemmän! Ei pelkästään mainoslauseella:Kympillä enemmän kuussa,TÄH!). Tuhlaus on muka tämän päivän HYVE! Uskomatonta.

Loppuvitsi: Säästäisikö luontoa ja varoja, jos jätän töistäni värit pois, tekisin pelkkää ääriviivaa!?

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Kesäverho nopeasti

Materiaali ja työvälineet

Vihreä lopputulos


Valkoinen verho

varjostin
Vapaa-ajalla ihan vapaaehtoisesti "harrastan" käsitöitä, kun arkipäivät teen töitä tosissaan ja ammatikseni.
Vapaalla materiaali voi olla ihan mitä vaan, työhön tartutaan ilman suunnitelmaa ja päämäärää, ajatuksella; "tuli mitä tuli, onnistui tai ei".
Töissä taas luovuus on runsasta, mutta asioihin ja töihin keskitytään
100 prosenttisesti, tekemisellä on aina joku päämäärä ja terävimmät särmät ovat vuosien saatossa hioutuneet sulavaksi ammattiataidoksi.

Tässä ideaa sohvan nurkkaan rauhattomille käsille, tein jo jokin aikaa sitten paperinauhasta valkoisen verhon neulomalla. Paksut puikot (8), silmukoita kolmisenkymmentä, nauhaa reilu puolikiloa, aina oikein. Ei kauaa mennyt. Tuon vihreän tein viimeksi, puikkoina vielä paksummat rumpukapulat (miehen ystävä, entinen rumpali sanoi, että kapuloiden väärinkäyttöä). Voi käyttää myös kappana toisinpäin asennettuna.

Loppusta materiaalista tein varjostimen kellastuneen muovivarjostimen paikalle. Jätin vain lampun pidikkeen ja varjostimen ylälaidan paikoilleen, johon kiinnitin ryijysolmulla pitkiä paperinauhan pätkiä.
Syksyllä tulee vasta oikeuksiinsa, kun illat alkaa hämärtyä ja valot ja varjot tulevat näkyviin. Nyt vielä nautitaan valoisista kesäilloista.