POPPERdesign- Anun Popper

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Yhteistyö ja asenne

Kotikuja vahakangas
 Kun eteeni tulee uusia, outoja, ennenkokemattomia mahdollisuuksia, esimerkkinä tilaustyö, suunnitteluprojekti, myyntiyhteistyö oman tekemiseni alalla, tai sitten kotona harrastusremonttiprojekti, ensimmäinen ajatus on päässäni, että "jeee", haaste, mahdollisuus uuden oppimiseen.

Kun yleisin ajatus uusista asioista on torjunta, pelko epäonnistumisesta, vaikka asialle ei ole annettu vielä edes kunnon ajatusta. Miksi melkein kaikilla päällimmäinen ajatus on negatiivinen, epäusko omaan osaamiseen, luottamus asioiden järjestymiseen puuttuu kokonaan.

Miksei elämästä ja asioista voisi ottaa juuri tuon positiivisen ajattelutavan. Uskoa, että jokainen palanen loksahtaa paikoilleen, jos ei ihan ensikoittamalla, niin käyttämällä jokaisessa meissä löytyvää arkiluovuutta ja oppia tekemisen kautta. Ei kukaan osaa opettelematta, kukaan ei lue toisen ajatuksia, jokainen asia pitää joskus tehdä ensimmäistä kertaa. Pieni lapsikin pyllähtää satoja kertoja, ennekuin oppii kävelemään saati juoksemaan. Me aikuiset luulemme jotain ihan toista itsestämme. Ennemmin sitten jätämme uudet asiat tekemättä kokonaan tai murskaamme ne negatiivisen asenteen alle.

Jokainen meistä voi pienellä asennemuutoksella saada isoja asioita itsessämme muuttumaan. Siihen tarvitaan vain hereillä oloa ja tiedostamista omista ajatuksistaan.


yhdessä yksilöinä

Niinkuin jossain sanottiin, että meillä kaikilla on kaksi elämää, se toinen alkaa, kun tajuamme että meillä on niitä vain yksi.
Asenne ratkaisee kaiken.

Kettu on kanojen kaveri

maanantai 12. tammikuuta 2015

Levoton on taiteilijan mieli

Daalia

Lilja
Ötökät in love

Kamut
Taitaa olla lepoa taiteilijalla tarpeeksi, kun tuntuu että persuus ei enää penkissä pysy ja kotona ei saa mitään aikaiseksi.
Parempi palata rakkaan luovan työn pariin ja taas haastaa itseni uusiin tuuliin.

Toivottavasti jokaisella on niin hyvä työ tai ala, ettei sieltä malta pysyä pois. En väitä, että ihan jokaikisenä päivänä vuodessa riemusta kiljuen painun työhuoneelle hommiin, mutta melkein. Niinkuin olen sanonut, että tästä minun työstä ei tarvitse jäädä vuorotteluvapaalle, niin paljon löytyy erilaista työtä ja haastetta ettei todellakaan halua missata mitään.

Ja alkuvuosien pelot ja ahdistukset on jo aikaa sitten muuttuneet haasteiksi ja luoviksi toteutuksiksi. Tarpeeksi kun uskoo, kaikki on mahdollista ja SIIS uskoo itseensä, eikä toisten odotuksiin.


sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Olen nauttinut (nukkunut)

Pataleipää joka päivä

Kuuseksi riitti metrin pätkä

Arkistoista löytyi äidin tekemä täkänä

Onko tämä talviasetelma
Touhukas joulukuu meni jo, pysyin mukana! Joulukin tuli ja menikin, sain mieleisen!
Sitten nukahdin, viikon nukuin, melkein kaksi. 10 tuntia ei tuntunut missään. Tänään oli eka päivä, että kello yhdeksältä silmät aukeni ja tuntui että voi jo nousta.
Uusi vuosi alkaa, tulkoon yhtä mahtava kuin viime vuodesta.

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Ideaa luonnosta

Näistä ne ideat minulle tulee
Viime kesänä sain näitä katiskalla, idea.

Nämä kuuluu mökkimaisemaan ja äänimaailmaan

Uusi kamu Popperin laumaan.

Kun lunta ei näy, se täytyy maalata.
Kuljen luonnossa ja kaupungissakin aistit avoinna ja mieli valppaana. Idea voi kävellä vastaan seuraavan nurkan takaa, tai putkahtaa mieleen pienestäkin vihjeestä, väristä, tunnelmasta.
Ideaa ei tarvitse pusertaa, kun luottaa itseensä ja luontoäitiin.

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Levoton sielu

Jäähilemetsä

Jäikö joku homma kesken
Onnellinen perhe
Olin harvinaisesti lauantain töissä. Jokavuotiset mahtavat avoimet ovet taas takana, eilisen illan leijuin pilvissä ihanista ihmisten kohtaamisista ja keskusteluista. Niin ennakkoluulottomasti minut kohdattiin, kyseltiin töistäni, ideoistani, inspiraatioista.
Tänään olen sitten erakkona miettinyt että mistä löytyy se hetken rako, milloin ei tarvitse sanoa kenellekkään yhtään mitään. Se kyllä tulee, tammikuussa, siihen saakka: Tervetuloa kohtaamiset!

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Elämän ainutlaatuisuus

Oikea hetki, oikea valo

Joskus on ehkä kypsä

Saat vain sen minkä jaksat kantaa
Jotenkin eilinen herkisti minut ajattelemaan jokaisen elämän ainutkertaisuutta. Miten me täällä poukkoillaan vain hetki ja sitten tulee toisten vuoro. Silloin tällöin päähän nousee ajatus "mikä kaiken tämän tarkoitus on".
Kehittyy ja oppii asioita, säätää ja vääntää työtään ja luovuuttaan. Kasvattaa lapsia, kasvattaa itseäänkin kehittyneemmäksi (ei voi sanoa että valmiiksi ja aikuiseksi en ihan halua suostua, vain vähän).
Elämässä on saanut paljon ja myös menettänyt, mikä laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Opettaa oikeanlaista nöyryyttä, myös periksiantamattomuutta ja hyvänlaista suhtautumista asioihin. Menetys on taas lähtestymässä, ja tajusin että olen jo valmiiksi mennyt "kyykkyyn", tiedän mitä tulema pitää, sitä suojaa itseään, suhteuttaa asian heti oikeisiin uomiin ja kohtaa sen rauhallisena. Tässä se elämän oppi taitaa olla. Itku tulee sitten aikanaan.

lauantai 25. lokakuuta 2014

Taas se tulee...8.11. avoimet ovet



Meidän ihanalla Kivääritehtaalla Jyväskylässä on taas perinteiset avoimet ovet 8.11.14 kello 10-16 yhteistyössä Taitokeskuksen kanssa.

A-rapun puolella ollaan me taiteilijat ja tekijät paikalla esittelemässä töitämme, tekemistämme ja tietysti ostoksia voi tehdä. Minullakin poistolaatikko taas pursuaa tuotteita hintaluokissa 3€, 10€, 20€... ja upouusia seinävaatteita valmistuu varmasti. Glögiä ja pikkusyömisiä tarjolla.

Taitokeskuksen puolella G-rapussa on Verstasmyyjäiset, eli taitavia tekijöitä  tuotteitaan myymässä. Parkkipaikalla pihassa on peräkärrykirppis.

Mikä on parempi tapa viettää lauantai päivää! Tervetuloa!