POPPERdesign- Anun Popper

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Kukkia elämään lisää


Minulla on ikävä kesää. Hermostuttaa ja vähän kihelmöi. Tule jo, vihreys ja runsaus.


No vähän siihen kesäpuutokseen toi helpotusta paikallisen kukkakaupan kimppukurssi.
 http://minnanruusupuu.fi/ Jyväskylässä järjestää liikkeellään näitä ihanaia tapahtumia. Ajatelkaa sinulla on käytössä kaikki ihanan kukkakaupan kukat ja vielä kauppiaan neuvot.


piti vain valita sekunnissa oma väri, mitä lähti kimpussa toteuttamaan. Itsellä se ainakin toimi, muuten kimpusta olisi tullut kaikki värit ja kukat sisältävä heinäseiväs.


Kimpun sidottuani perustekniikoilla, sain kuulla, että kimppu oli kuin minä, luovasti sinne tänne.
Hyvä, osaan siis ilmentää itseäni kaikissa materiaaleissa. Ajatelkaa miten ihana idea järkätä vaikka synttärit ystävälle kimppukurssin merkeissä. Tai työporukka...Tai niinkuin minä, annoin kimpun itselleni syntymäpäivälahjaksi.


Eilen laitoin tomaatin siemenet multaan. Ja yrtit ja chilit ja sellerit ja. Vaikka muistaakseni viime keväänä päätin, että ostan taimet kasvihuoneeseen valmiina. Tässä sitä ollaan, multaa kynsien alle, ihanaa!

Kesä, Tervetuloa!

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Sanat pois valikostani-sanat valikkooni

Ihana Tanska

abcdef

Miksi nää on aikanaan irroitettu

Keittiöön

Jotain mahtavaa oli näissä juhlamekoissa

aurinko nousee juuri ja juuri näkyviin nyt

Metsän vieraita

Pinkki ja vihreä

Kohta se on täällä, kevät

Maaginen yö

Tietämättömät
Siivosin valokuva kansioitani koneelta, vanhoja tikuille, luonnoksia roskiin, heilahtaneet samoin.

Siitä tuli ajatus, mitä sanoja ja ajatusmalleja haluan poistaa omasta päästäni, turhaa siellä täyttävät kovalevyä ja pyörivät päässä kuin levy soittimessa.

Syyllistäminen; Hoitakoot jokainen oman tonttinsa, mitä minä siellä teen
Katkeruus; ei aiheuta muuta kuin pahan makuisia röyhtäyksiä
Epäily; Tämä on vaikea, kun tämän hetken maailmassa ei naivistit pärjää
Kateus; täysin turha, meitä on 7 500 000 000 ihmistä, kelle olet kateellinen, jokaiselle?
Arvostelu; Kts. edellinen

Höh, eihän näitä niin montaa olekkaan, kun alan miettimään. Vihaa ja kiukkua en poista, koska niitä jokainen tarvitsee sopivissa annoksissa elämään, pelkkä vaaleanpunainen vaahto-elämä on valhetta.

Sanoja joita haluan lisää tähän pään sisäiseen lihamyllyyni (ajattelemme 50 000 ajatusta päivässä ja tiedätte varmaan kumpia on enemmän, positiivisia vai negatiivisia)

Unelmat, Luovuus, Rohkaisu, Ihailu, Kannustus, Suojelu, Kohtuus, Usko, Ponnistelu, Naivius, Rohkeus, Itseys, Itsekkyys, Vaaliminen, Lempeys, Ajattelu, Epäitsekkyys, Huomiointi,

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Uusi vuosi, tervetuloa





Onneksi se on ohi, viime vuosi 2016. Henkisesti raskaimpia mitä olen koskaan kokenut. Melkein jo alkoi vaikuttaa luovaan työhön ja todella vaikea pitää positiivinen mieliala.
Kohtasin kuoleman jälleen kerran, ympärilläni ihmiset henkivät negatiivisuutta, pahansuopaa kanssakulkijoille, puhumattakaan mitä koko Suomessa tapahtuu pieniä ja apua tarvitsevia kohtaan.

Poltan sen pois historian kirjoista.
Tai sovitaan että se oli olemassa, kaikki pahantekijät vain heräävät tänään ja tajuavat miten muuttaa omaa käytöstään. Pitävät huolta läheisistä ilman taka-ajatuksia, lopettavat haukkumisen ja kiusaamisen, kohtelevat jokaista niinkuin itse haluavat tulla kohdelluksi.
Tulevaisuus on meidän lapsissa ja nuorissa, niille parempaa polkua, mitä talsia tulevaisuuteen, vanhuksille ja apua tarvitseville kaikki apu, mitä vaan voi antaa. Ja luonto, luonto, voi miten me sinua kohdellaankaan...

Nuo asiat saavat minun hartiani välillä niin painavaksi, että mielekkyys katoaa elämästä.
Mitä voin tehdä? Olenko osaltani aiheuttamassa tätä kaikkea?

Ainakin pyrin jokaisella valinnalla tekemään hyviä asioita. Ja luovassa työssänikin teen mahdollisimman viisaita päätöksiä. Tietysti täytän maailmaa uusilla tuotteilla, mutta teen  ne niin hyvin, että uutta ei tarvitse tilalle pitkään aikaan.
Samoin mieleni, olen jääräpää ja kyseenalaistaja, pyrkimyksellä, että edes jollain joskus lamppu syttyy ja uusi ajatus päässä muuttaa tapaa toimia. Jos kukaan ei sano mitään, ikäviäkin asioita, mitään ei koskaan tapahdu, eikä synny edes keskustelua.

Luovaa tätä vuotta minulle ja sinulle.

ps. Tuo takassa polttamani hahmo on kirppikseltä ostettu vanerinen dinosaurus-palapeli. Se muuttui palaessaan lohikäärmeeksi.


keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Kankaasta pahville ja paperille

Kamut

Tarpeeksi kauan kun maalaa kankaalle, haluaa kokeilla uusia asioita. Nyt olen täysin innostunut korteista ja julisteista omista kuvistani. Testasin ensin kuvia paperille, ääriviivaa, akvarellia, kyniä.
Mutta ei, kuvasta jää mielestäni joku elementti pois, kun en tee sitä kankaalle. Pellavan pinta on hyvä, kun siitä kuvauksen ja kuvankäsittelyn jälkeenkin jää aavistus struktuuria.


Ilman värejä


Mustavalkoisia mieli tekee myös, mutta kyllä niistä jotain uupuu omasta mielestäni.



Nää on näitä lemppari hahmoja

Naisia ja ajatuksia


Juuri vein satsin uusia kortteja painooon ja uutuutena tulee sarja a3 julisteitakin. Jännittää.

maanantai 26. syyskuuta 2016

Elämä pysähtyy ja hidastuu

kun läheinen kuolee ja muuttuu vain ajatukseksi päässä, oma elämä pysähtyy. Ei ihan äkkiseinään, mutta ns. normiasiat muuttuu täysin yhdentekeväksi, ajatus pysähtyy, katse suuntaa ikkunasta pilviin, asioita tapahtuu, mutta kuin hidastetussa elokuvassa.





Ja jokaisella on oma tapansa surra rakasta läheistä, toinen tarvitsee läheiset ympärilleen ja tukea
molemmille puolille. Toinen vetäytyy omaan kuoreensa ja käy kaiken läpi sisällä omassa sielun sopukoissaan ja tulee sieltä pois kun on valmis.






Ei ole oikeaa tai väärää tapaa käydä asiaa läpi. Ja jokaisen suru on hänen omansa, oma tunne, ajatus ja käsitys asiasta, toinen ei voi sanoa, miten asiat pitää käydä läpi. Paitsi silloin jos pää tuntuu leviävän kokonaan, eikä omaa korjaussarjaa löydä, silloin ammattilainen auttaa.

                


Tässä tilassa räjähdyspiste on aika suuri eli osumapintaa on reilusti. Kannattaa käsitellä varovasti ja antaa tilaa. Mutta niinkään ei saa olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tilanne pitää myös lähellä toimivien kohdata surevan kanssa, vaikka kevyesti kuin perhosen kosketus, mutta kohdata.
Minullakin homma etenee kokoajan, mutta kaikki kestää vaan paljon kauemman aikaa valmistua. Mutta, no jaa, se varmaan korjaantuu takaisin taas jossain vaiheessa. Elämä on tätä.


Vv


sunnuntai 14. elokuuta 2016

Sunnuntai, hetki puutarhassa

Sielu lepäsi sunnuntain, ruumis kaipaa lepoa. Kierros puutarhassa tekee molemmat. Minun ja jäniksen yya on hyvin yksipuoleinen, tai toimiihan se, minä istutan ja jänis syö. Alkukesästä se söi mun pinaatit, sitä mukaa kun nousi uutta lehteä pintaan. Aamuisin oli punajuuri rivissä jäniksen perssiin kuva.
Nyt se syö mun pavut, ainakin niiden lehdet. No jos mullekkin vähän jää.

 Kasvihuoneessa ei paljoa tänävuonna tapahdu. Tulisko pari tomaattia, noinkun näön vuoksi.
                                                          Ja pari basilikan lehteä.
 Herneitä tuli myös pikkuannos, nam, huomenna töihin salaattiin omasta maasta. Keräsin vitamiinipommit puskasta. Sitten istuin terassilla ja näin kun suruvaippa (sad diaper) kakkasi.
Kaikkea sitä...
Ja mun satavuotta (viimeiset viis ainakin) kestänyt omenapuu-projekti, eli kahden omenapuun istuttaminen raksahti eteenpäin. Löin jo paikkakepit osoittamaan mahdollisten omppupuiden paikkaa.
Kaikki vaan ei synny mullakaan kuin formula-auto



 Enemmän nauttimista ja nykyään lepoa ja tuumailua, kun niska limassa peräsuoli pitkällä vääntämistä. Tai välillä sitäkin, mahtavaa raatamista, ihan vaan kontrastin takia.







Löytöretki itseensä.

torstai 28. huhtikuuta 2016

Tehtiin sitten keittiö

Monen vuoden suunnittelu saatiin alkuvuodesta konkretiaan. Rahat oli projekstiin jo pitkään lompakossa, monta vuotta. Kävin liikkeissä, pyysin tarjouksia, selasin lehtiä, nettiä ja mitä EN OSAA PÄÄTTÄÄ! Minä, joka toimin yleensä nopeilla päätöksillä ja annan intuition tehdä työnsä.
Onneksi viime syksynä löytyi suunnittelija, joka osasi rohkeasti tarjota vaihtoehtoja ja ratkaisi mukavasti keittiön ongelmat.
Keskenämme pakerimme kolmisen viikkoa ja polvet kipeänä saimme valmista.
Olenko tyytyväinen? Kyllä, toimiva, sopusuhtainen, uusi. Ehkä minulle liiankin uusi. Remontointi on mukavaa.

Tässä pari kuvaa kasari kauheudesta, hienot laatat,häh.


 Uusi keittiö on selkeä, lattia aivan mahtava korkki.
Tausta on tasoitteen päälle maalattu pinta, ei laattaa.

 Katsokaa nyt, matto upouuden lattian päällä, aluksi ruuanlaittokin tuntui "pilaavan" upouutuuden.


Oranssi, valkoinen ja harmaa...Tämän hetken lempparit keittiössä


Ostin tuollaisen vitriinin, jouduin tyytymään uuteen, kun en vanhaa löytänyt. Tuo pitäisi sitoa auton perään ja raahata hiekkatietä pitkin muutama kilometri, että saisi edes jotain luonnetta.
Ja kun katson astioita lasin läpi järjestyksessä, tunnen itseni vanhaksi. en tiedä miksi...

Mikäs uusissa tiloissa on ituja kasvatella.