POPPERdesign- Anun Popper

lauantai 25. lokakuuta 2014

Taas se tulee...8.11. avoimet ovet



Meidän ihanalla Kivääritehtaalla Jyväskylässä on taas perinteiset avoimet ovet 8.11.14 kello 10-16 yhteistyössä Taitokeskuksen kanssa.

A-rapun puolella ollaan me taiteilijat ja tekijät paikalla esittelemässä töitämme, tekemistämme ja tietysti ostoksia voi tehdä. Minullakin poistolaatikko taas pursuaa tuotteita hintaluokissa 3€, 10€, 20€... ja upouusia seinävaatteita valmistuu varmasti. Glögiä ja pikkusyömisiä tarjolla.

Taitokeskuksen puolella G-rapussa on Verstasmyyjäiset, eli taitavia tekijöitä  tuotteitaan myymässä. Parkkipaikalla pihassa on peräkärrykirppis.

Mikä on parempi tapa viettää lauantai päivää! Tervetuloa!

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Kyllä nainen on kaunis



Niin näytät
Leea

Iiris
Elisa
Kuka sanoo, mikä koko on oikea? Minkä mallinen on sopiva? Mikä rumaa, mikä kaunista?
Kaikki ovat ihania, kauniita, juuri sopivia. Naiset!

Kun luottaa itseensä, kuuntelee omaa sisäistä ääntään, pitää mielessään ajatuksen, että jokaisella on oikeus omaan omimpaan.
Kenelläkään ei ole oikeutta arvostella toista. Ja varsinkin se, joka arvostelee pelkästä ulkonäöstä, on omat systeemit kyllä hyvin sekaisin.
Eli rohkeasti omaa tyyliä etsimään, tekemään hassuja virhearvointeja tai vaikka muuttaa tyyliä kerran viikossa. Jo pienillä asioilla saa ihanaa piristystä arkeen.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Satoa syksyllä

Ruusukaali

Satoa tulee

Maukkaita rypäleitä

Chiliä ja paprikaa

Basilikaakin syötiin että kyllästyi

Tässä punasaviruukut ennen saneerauslaastia
 Outo upea vivahteikas kesä takana, on se jo syksy vaikka mittari muuta sanookin. Pakastin pursuaa sieniä ja marjoja ja minkäkin hurahdin tähän smooothie-maailmaan. Joka aamu pitää saada vähän erimakuinen versio, mutta mikäs tässä on laitella, kun on pakastin täynnä raaka-aineita.

Ensimmäisen kesän kasvihuone kokemus on ollut upea. Pari kuukautta olemme syöneet omaa kurkkua, tomaatit alkoivat pari viikoa sitten kypsyä. Chiliä, paprikaa, jopa noita rypäleitä ollaan maisteltu ja ihasteltu. Neljästä tertusta ei ihan vielä viinitilalliseksi voi ryhtyä, mutta katsellaan ensivuonna, jos hyvin talvehtii.

Vinkkinä annan idean, millä saa kaikki mitäsunsattuu-ruukut yhtenäistettyä. Oli materiaali sitten muovia,punasavea,lasitettua keramiikkaa. Puhdista pinnat ja sivele piimän paksuinen kerros saneerauslaastia ruukkujen pintaan pariin kolmeen kertaan huonolla pensselillä. Pinnasta tulee tuollainen kivan betoninen ja tarttuu kaikkiin pintoihin ja hienosti kestää ulkokäytössä.
LOVE the green

torstai 21. elokuuta 2014

Pelkkää ääriviivaa




Suuren ponnistuksen ja työrupeaman jälkeen takki on niin tyhjä ja väsymys suuri, ettei jaksa olla edes tyytyväinen omiin tekemisiinsä.

Tulee ajatus, että mitä se minäkin tuuttaan lisää tavaraa tänne maailmaan, mikä nyt jo hukkuu sen paljouteen? Tekisin jotain "Hyödyllistä", vaikka siivoushommaa...

No, onneksi vielä se seuraava ajatus on että teen käsin, mahdollisimman vähän luonnonvaroja tuhlaten, sillä ajatuksella ja ideologialla tuotteita, että jokainen tekee harkittuja ostoksia, mietittyjä päätöksiä ja hankkii laadukkaita tuotteita, joilla on pitkä elämän kaari, vaikka hinta onkin kalliimpi (eli ostaa kalliimpaa, mutta vähemmän! Ei pelkästään mainoslauseella:Kympillä enemmän kuussa,TÄH!). Tuhlaus on muka tämän päivän HYVE! Uskomatonta.

Loppuvitsi: Säästäisikö luontoa ja varoja, jos jätän töistäni värit pois, tekisin pelkkää ääriviivaa!?

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Kesäverho nopeasti

Materiaali ja työvälineet

Vihreä lopputulos


Valkoinen verho

varjostin
Vapaa-ajalla ihan vapaaehtoisesti "harrastan" käsitöitä, kun arkipäivät teen töitä tosissaan ja ammatikseni.
Vapaalla materiaali voi olla ihan mitä vaan, työhön tartutaan ilman suunnitelmaa ja päämäärää, ajatuksella; "tuli mitä tuli, onnistui tai ei".
Töissä taas luovuus on runsasta, mutta asioihin ja töihin keskitytään
100 prosenttisesti, tekemisellä on aina joku päämäärä ja terävimmät särmät ovat vuosien saatossa hioutuneet sulavaksi ammattiataidoksi.

Tässä ideaa sohvan nurkkaan rauhattomille käsille, tein jo jokin aikaa sitten paperinauhasta valkoisen verhon neulomalla. Paksut puikot (8), silmukoita kolmisenkymmentä, nauhaa reilu puolikiloa, aina oikein. Ei kauaa mennyt. Tuon vihreän tein viimeksi, puikkoina vielä paksummat rumpukapulat (miehen ystävä, entinen rumpali sanoi, että kapuloiden väärinkäyttöä). Voi käyttää myös kappana toisinpäin asennettuna.

Loppusta materiaalista tein varjostimen kellastuneen muovivarjostimen paikalle. Jätin vain lampun pidikkeen ja varjostimen ylälaidan paikoilleen, johon kiinnitin ryijysolmulla pitkiä paperinauhan pätkiä.
Syksyllä tulee vasta oikeuksiinsa, kun illat alkaa hämärtyä ja valot ja varjot tulevat näkyviin. Nyt vielä nautitaan valoisista kesäilloista.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Ku määkin, kun määkin

Struktuuria

Aaaaa

Kortit elää omaa elämää taulussa

Rakastan

Oman malliston ryijy

Sarvet,käpy,sitäjatätä
Popperilla (siis minulla, minähän popperi olen) on taas hieno ja upea rupeama Jyväskylän Asuntomessuilla (11 vuotta sitten olin Laukaassa samalla teemalla). Minun lisäkseni neljä rohkeaa naistaiteilijaa/tekijää varattiin sisustushallista oma myynti- ja esittelyosasto.
Tällaisessa yhteistyössä on niin suuri voima, kun pystyy luottamaan toisiin ja jokainen tekee töitä yhteiseen pottiin ja tietysti sitä kautta hyötyy itsekkin. Jes!

Mutta se pointti on, että unelma minulla on se, että joku päivä sisustaisin kokonaisen talon tuolla asuntomessualueella. Alusta loppuun saakka. Täällä omassa päässäni nyt mietin, että tietysti osaan ja kykenen moiseen tehtävään ja siitä tulee niin ja niin upea.
Totuus voi olla toisenlainen, tällä kokemuksella ja tietämyksellä voi suuret pinnat jäädä aika vaisuksi ja mytistelisin vain pikku nurkkia, kokonaisuuden unohtuessa kokonaan.

No niin, nyt se asia on kuitenkin sanottu ilmoille ja turuille ja toreille. Niinkuin toiveet pitääkin sanoa ääneen. Ja kuten kaikille sanon, rima pitää olla niin korkealla, että sen alitus onnistuu täysin selkä suorana ja unelmia pitää olla!

maanantai 7. heinäkuuta 2014

On se niin ällön kaunista

Karvanuppu

Tuliunikko

Päivälilja

Pioni,mitä ne nämä aina kukkii

Pinkki ihanuus
Minäkin kun muutkin. Lämpö hellii mieltä ja ruumista. Tämä kaikki pitää säilöä sieluun ja kehoon, kun oikein mättää päässä, voi muuttaa negatiiviset energiat positiivisiksi pelkästään tuijottamalla kukkia.
Siksi minäkin niitä piirrän ja maalaan, ikuinen luontoäiti tarjoaa parastaan.
aaaah...