POPPERdesign- Anun Popper

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Kesäverho nopeasti

Materiaali ja työvälineet

Vihreä lopputulos


Valkoinen verho

varjostin
Vapaa-ajalla ihan vapaaehtoisesti "harrastan" käsitöitä, kun arkipäivät teen töitä tosissaan ja ammatikseni.
Vapaalla materiaali voi olla ihan mitä vaan, työhön tartutaan ilman suunnitelmaa ja päämäärää, ajatuksella; "tuli mitä tuli, onnistui tai ei".
Töissä taas luovuus on runsasta, mutta asioihin ja töihin keskitytään
100 prosenttisesti, tekemisellä on aina joku päämäärä ja terävimmät särmät ovat vuosien saatossa hioutuneet sulavaksi ammattiataidoksi.

Tässä ideaa sohvan nurkkaan rauhattomille käsille, tein jo jokin aikaa sitten paperinauhasta valkoisen verhon neulomalla. Paksut puikot (8), silmukoita kolmisenkymmentä, nauhaa reilu puolikiloa, aina oikein. Ei kauaa mennyt. Tuon vihreän tein viimeksi, puikkoina vielä paksummat rumpukapulat (miehen ystävä, entinen rumpali sanoi, että kapuloiden väärinkäyttöä). Voi käyttää myös kappana toisinpäin asennettuna.

Loppusta materiaalista tein varjostimen kellastuneen muovivarjostimen paikalle. Jätin vain lampun pidikkeen ja varjostimen ylälaidan paikoilleen, johon kiinnitin ryijysolmulla pitkiä paperinauhan pätkiä.
Syksyllä tulee vasta oikeuksiinsa, kun illat alkaa hämärtyä ja valot ja varjot tulevat näkyviin. Nyt vielä nautitaan valoisista kesäilloista.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Ku määkin, kun määkin

Struktuuria

Aaaaa

Kortit elää omaa elämää taulussa

Rakastan

Oman malliston ryijy

Sarvet,käpy,sitäjatätä
Popperilla (siis minulla, minähän popperi olen) on taas hieno ja upea rupeama Jyväskylän Asuntomessuilla (11 vuotta sitten olin Laukaassa samalla teemalla). Minun lisäkseni neljä rohkeaa naistaiteilijaa/tekijää varattiin sisustushallista oma myynti- ja esittelyosasto.
Tällaisessa yhteistyössä on niin suuri voima, kun pystyy luottamaan toisiin ja jokainen tekee töitä yhteiseen pottiin ja tietysti sitä kautta hyötyy itsekkin. Jes!

Mutta se pointti on, että unelma minulla on se, että joku päivä sisustaisin kokonaisen talon tuolla asuntomessualueella. Alusta loppuun saakka. Täällä omassa päässäni nyt mietin, että tietysti osaan ja kykenen moiseen tehtävään ja siitä tulee niin ja niin upea.
Totuus voi olla toisenlainen, tällä kokemuksella ja tietämyksellä voi suuret pinnat jäädä aika vaisuksi ja mytistelisin vain pikku nurkkia, kokonaisuuden unohtuessa kokonaan.

No niin, nyt se asia on kuitenkin sanottu ilmoille ja turuille ja toreille. Niinkuin toiveet pitääkin sanoa ääneen. Ja kuten kaikille sanon, rima pitää olla niin korkealla, että sen alitus onnistuu täysin selkä suorana ja unelmia pitää olla!

maanantai 7. heinäkuuta 2014

On se niin ällön kaunista

Karvanuppu

Tuliunikko

Päivälilja

Pioni,mitä ne nämä aina kukkii

Pinkki ihanuus
Minäkin kun muutkin. Lämpö hellii mieltä ja ruumista. Tämä kaikki pitää säilöä sieluun ja kehoon, kun oikein mättää päässä, voi muuttaa negatiiviset energiat positiivisiksi pelkästään tuijottamalla kukkia.
Siksi minäkin niitä piirrän ja maalaan, ikuinen luontoäiti tarjoaa parastaan.
aaaah...