POPPERdesign- Anun Popper

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Nuoren intoa nuoruuden vimmalla

Jänikset syksyn lemppareita

Ketut aina tykättyjä

Maanallakin tapahtuu.
Kuvat ja teksti ei kyllä tällä kertaa liity toisiinsa, päähän tuli ajatus....

Oikeastaan haluan puhua jo aikuisista ihmisistä. Näistä ihanan ärsyttävän kaikkitietävistä kakskymppisistä. Joiden usko itseensä on täydet 100% ja kyvyt jo yli sen ja mielipiteet asioista vähintäänkin nobel-palkittujen nerojen luokkaa.
Kysyy tai puhuu mistä asiasta tahansa, autolla ajosta (kortti saatu pari kuukautta aikaisemmin), tiedot kiihdytyskaistan käytöstä on paremmat kuin minulla, jolla kortti on ollut kohta 30 vuotta.

Mutta toisaalta yhtenä päivänä mietin kasvoihin ilmestyneeseen ihottumalänttiin apteekkirasvaa tai muuta kemiallista ainetta. Tämä kakskymppinen kertoo heti listan parhaista ja suosituimmista ekologisita, luonnonmukaisista hoitokeinoista naamalänttiini. Ajattelen inttää vastaan, mutta en voi, koska en tiedä asiasta yhtään mitään.

No, muistan kyllä itsenikin tuossa iässä. Toki olin hiljainen ja ujon puoleinen, syrjään vetäytyvä. Mutta kun uskalsin avata suuni ja puhua, voi vau mitä ne mielipiteet olivat. Muutaman kerran sain kuullakin että oli jättänyt kuulijaköörin suu auki katsomaan perääni (tapanani nimittäin oli kertoa mielipiteeni hyvin jyrkästi, kääntyä kannoilla ja poistua paikalta, uskaltamatta kuulla vastaväitteitä tai toisten mielipiteitä).
Opiskeluaikana ja vielä sen jälkeenkin, vahva usko itseeni sai minut miettimään itsestäni, että minusta tulee seuraava Marimekko, tekstiileineni ja hahmoineni. Tätä mielipidettä kerroin ihan ääneen kaikille. Muistan reaktiot, naurahduksia, silmien pyörittämisiä, minä ajattelin että mitä väliä, minun elämä ja varmasti onnistuu.

Mutta näin se täytyy ollakin, vahvat mielipiteet asioihin. Suuri muka tietämys kaikesta, mistä on kiinnostunut tai oikeastaan ihan kaikkeen mitä maa päällään kantaa.

Kuten kliseiseti sanotaan, nuorissa on tulevaisuus. Asiat maailmaassa jatkavat kehittymistään kun he ennakkoluulottomasti syöksyvät tekemään vahvoja ratkaisuja ja kokeilemaan siipiään uudestaan ja uudestaan. Jos ei niin kukaan tee, asiat eivät mene eteenpäin, yritys ja erehdys. Jos heillä olisi meidän keski-ikäisten mieli, kokemus ja tahtotila, meillä ei olisi vielä ehkä sähkömoottoriakaan, hevoskärryillä paineltaisiin aamulla töihin. Kukaan ei olisi lähtenyt kokeilemaan ja testaamaan niin pähkähullua ajatusta, kun jokuaine räjähtää jossain putkessa ja saa nopeasti toistumalla aikaan liike-energiaa (arvatkaa tiedänkö tästä asiasta mitään, noup).
Saati sitten lähtenyt purjehtimaan päättömästi jonnekkin, että siellä olisi jotain..

Meidän keski-ikäisten aivoilla nuo nuoret ajattelisivat, 'ompas hankalaa, niveliäkin kolottaa, onkohan siinä nyt mitään järkeä, tämä vanha on vielä ihan hyvä...'
Täh, luuletko että mitään tapahtuisi.

Hyvä nuoriso, sinne vaan elämään suorin vartaloin, kahdella kierteellä